PLP, #1

Hei! Olisi aika jatkaa Inkan tarinaa. Viimeksi Inka sai tietää odottavansa vanhan kotikylänsä Oasis Springsin tuoreen pormestarin Roni Hynysen lasta, kaikki tuntui menevän hyvin, Roni uskoi selitykset liiasta ruuasta, mutta alkoi epäillä kihlattunsa salailevan jotain, Roni epäili Inkan olevan yhdessä toisen miehen kanssa ja alkoi kehitellä kostoksi suhdetta sihteeriinsä, Ingridiin. No, heidän suhteensa kehittyi siihen pisteeseen jossa Ingrid Ronin kutsumana saapui heidän taloonsa. Inka heräsi näiden kahden ollessa makuuhuoneessa ja näki Ingridin flirttailevan Ronille. Ronin selitettyä luulonsa Inkan toisesta poikaystävästä suuttuu Inka niin, että kertoo odottavansa Ronin lasta ja päättää karata seuraavana aamuna ottaen mukaansa vain vähän vanhoja vaatteitaan ja 20000 simoleonia uutta elämää varten.


Osa 1~Uusi elämä

Inka Kajo viittoi hengästyneenä taksia pysähtymään. Hän oli juossut kaksikymmentä kilometriä puistoon korkokengillä! Nyt hän asettui taksin takapenkille sinne juuri asettamansa kassin viereen.
"Minne ajetaan?" Taksikuski kysyi.
”Willow Creekin kaupungintalolle!” Inka sanoi päättäväisesti.
Hän oli vielä sinä aamuna tarkastanut Willow Creekin asukasviraston ja kiinteistömaailman toimipisteiden sijainnit, eikä ollut hämmästynyt ollenkaan nähdessään molempien toimivan kaupungintalolla ja asukasvirastoon piti jokaisen kaupungin asukkaan kirjautua koko nimellään, Inkan pitäisi käyttää keksittyjä nimiä mutta se ei olisi haaste! Inka oli lapsena leikkinyt olevansa Inka Julia Kajon sijaan Peppi Riikka Kajo ja ajatteli haluavansa olla samainen ihminen vieläkin, ja nyt hänellä oli siihen tilaisuus! Oasis Springsin rajalla Inka nosti pienen teininä lahjaksi saadun olkalaukun syliinsä ja kurkkasi sen sisään, sisältö oli ennallaan, pieni pussi kynsilakkoja ja hygieniä tarvikkeita varten, ensimmäiset paidat jotka hän oli ostanut, parit hajalla olevat farkut, collegehuppari, lenkkarit, vähän tekemistä ja muutamat henkilökohtaiset tavarat. Seuraavaksi hän sulki silmänsä ja ajatteli Ronin onnea kun tämä palaa töistä ja näkee Inkan lavastaman kidnappauksen.
”Perillä! Hinnaksi tulee 95.95€!” Taksikuski herätti Inkan ajatuksistaan kaksikymmentäviisi minuuttia myöhemmin.
”Kiitos!” Inka sanoi ja maksoi kuskille.
”Ääh! Työtäni minä vain!” Kuski vähätteli ja ajoi pois.
Inka laittoi kassinsa paremmin olalleen ja oli tyytyväinen koska oli vasta vähän aikaa sitten täyttänyt kahdeksantoista ja ei oikein erottunut paikallisesta nuorisosta. Hän katseli vähän aikaa ympärilleen, treeniasuisia kaupunkilaisia hölkkäsi kadulla olevalle kuntosalille ja sieltä pois
(Kuva kuntosalista ja parista sinne menevästä simistä)
 läheisen yhdistetyn yökerhon ja baarin seinään nojaili muita noin kahdeksantoista vanhoja polttaen tupakkaa,
(Kuva muokatusta yökerhosta)
jokin taidealan opiskelija ryhmä kiiruhti museoon ja
(Kuva museosta)
lopulta hänen katseensa kohdistui kaupungintaloon. Talo oli Oasis Springsin vastaavan tavoin pienessä kuopassa ja sinne johti portaat.
(Kuva kaupungintalosta!)
Inka kapusi portaat alas ja lähti etsimään asukasvirastoa joka sitten löytyi toisesta kerroksesta. Hän käveli tiskille ja sen takana oleva nainen kysyi: ”Uusi vai?”
”Kyllä!” Inka vastasi.
”Nimi?”
”Peppi Riikka Kajo!”
”Ikä?”
”Kahdeksantoista!”
”Syntymäpäivä?”
”1.1.2000!”
”Kiitos neiti Kajo. Mitä tarvitset seuraavaksi?”
”Työpaikka ja asunto olisivat tarpeellisia...”
”Koulutus?”
”Peruskoulu käyty, lukio käyty ja kävin Oasis Springsissä ammattikorkeakoulun josta valmistuin taidealalle.”
”Kiitos, suosittelen näiden tietojen mukaan käymään seuraavaksi ’Taidegalleria 1001 sanaa’-firman toimistossa ja jos siellä ei tärppää näiden koulunkäyntien jälkeen pääsee myös taidekriitikoksi ’Taideaika’-lehteen.”
”Kiitos!”
”Neiti?”
Peppi vilkaisi taakseen. ”Niin?”
”Näytätte olevan raskaana?” Peppi nyökkäsi. ”Alaikäisiä ei ole pakko rekisteröidä, pelkän syntymätodistuksen kopion jonka lääkäri on allekirjoittanut anto riittää!”
”Kiitos!
Seuraavana Peppi kiiruhti Taidegallerian johtajan puheille, myymälässä hän pysähtyi hetkeksi katselemaan yhtä maalausta.
”Anteeksi? Haluatteko ostaa sen?” Myyjän asuinen mies kysyi häneltä.
”En, mulla on nyt kiire jäin vaan hetkeks katsoon sitä!” Peppi kivahti, hän ei enää luottanut miehiin.
”Oletteko aivan varma?” Mies yritti.
”Etkö sä hyvä ihminen suomea ymmärrä?”
”Ymmärränhän minä!”
”Hyvä! Kerro nyt onko sun pomos paikalla?”
”Olenhan minä.” Mies sanoi.
”Sä et nyt ihan ymmärtäny! Onks se sun pomos paikal?”
”Oon mä! Eerik, Taidegallerian omistaja.”
”Hups!” Peppi ajatteli.
”No kelpaaks se taulu nyt vai mitä sä täältä haet?”
”Työpaikkaa...”
Eerik kertoi että gallerian ainoa vapaa paikka oli paletinputsaaja ja Peppi otti paikan vastaan kerrottuaan koulutuksensa.
Viitisen minuuttia myöhemmin Peppi käveli tyytyväisenä vasta ostamaansa taloon.
(Peppi kävelemässä/juoksemassa kotiin!)
Mutta millaisen asunnon Peppi osti? Se selviää sitten ensi kerralla! Kiitos kun luit ja nähdään ensi osassa! Simshullu ja neiti Kajo kiittävät! Ja tällä hetkellä kone on hajalla joten kuvat puuttuvat mutta ne tulevat kyllä jossain vaiheessa myös prologiin!

PLP, #0 Oasis Springsin pormestari

PLP, #0 Oasis Springsin pormestari

Hei! On vihdoin aika aloittaa Perus Sims 4 Lets Play! Tähän peliin aloitussimiksi tuli Peppi Kajo, youtubaajan Shinyn(origin id: sshiny212) oma sim ja oma nyt tarkoittaa sitä ettei Shiny pelaa Pepillä videoilla. Mutta nyt Pepin tarinaan!

Oli ilta. Oasis Springnsin vasta valmistuneen kaupungintalon kellotorni siinsi taivaan rannassa. Vasta valitun pormestarin Roni Hynysen asunnossa paloi valo, se kuului hienostokaupunginosaan johon muuttamisesta muilla kaupunkilaisilla ei oikein ollut toivoa.
”Roni, olen todella onnellinen puolestasi!” Inka Kajo Ronin kihlattu ja tyttöystävä sanoi.
”Siitä vain, en estä sinua Inka-kulta!”
”Luulin että olisit valintasi jälkeen pää kolmantena jalkana kiiruhtanut hautausmaalle äitisi luo!”
”Älä sinä sellaisia luule!”
Ronin äiti oli kuollut nuorena, heti Ronin synnyttyä lääkärit olivat kertoneet naisen heikentyneen pojan syntymästä ja siitä syystä myös kuolleen, Roni oli isänsä kanssa käynyt joka sunnuntai äitinsä haudalla lapsuudessaan.
”Mietin vain...” Inka yritti selittää.
”Älä luulekaan että haluaisin lapsia Inka Kajo! Rakastan sinua koko sydämestäni ja jos saamme lapsia voit heikentyä ja kuolla kuten äitini!” Roni huusi järkyttyneenä. ”Pyydän! Jos tahdot jälkikasvua adoptoidaan se!”
”Ei! Haluan biologisia lapsia, en adoptoituja!”
Roni otti kimpaantuneelta Inkalta jalat alta ja rauhalliset pormestariksi valitsemis juhlat näiden kahden välillä päättyivät petipuuhiin.

Päivät kuluivat ja Roni alkoi huomata Inkan pyöristyneen.
”Käy ihmeessä hyvä nainen salilla!” Hän kehotti.
”Se ei tule kysymykseenkään!” Inka ajatteli. ”Minähän odotan vauvoja!”

Roni ravasi päivittäin kaupungintalolla töissä ja iltaisin söi Inkan laittamaa ruokaa ja katsoi tämän kanssa tv:tä, mutta kuitenkin jaksoi keskittyä tytön salille patistamiseen.
”Voi Roni! Olen vain syönyt hiukan liikaa!” Inka nauroi. ”Kyllä tämä tästä!”

Kului pari viikkoa ja Inka sai tietää odottavansa lasta! Roni alkoi epäillä Inkan salaavan jotain ja arveli sen olevan lapsen sijaan suhde johonkuhun toiseen, niimpä Roni alkoi viritellä suhdetta sihteeriinsä Ingridiin. Suhde pääsikin jo kotikäyntiin Inkan nukkuessa ja Inkan ja Ronin makuuhuoneessa flirttailuun. Inka heräsi vieraan naisen äänen kuullessaan eikä hetkeäkään liian aikaisin! Siinä oli Roni ja joku nainen jonka Inka arveli nähneensä kaupungintalolla Ronin kerroksessa, ja pahinta oli se kun nainen kehui Ronin ulkonäköä ja muutenkin hänen kihlattuaan vuolaasti!
”Roni Hynynen! Kuka on tämä nainen joka flirttailee sinulle?! Kuka hän on? Ja miksi hän on saanut kunnian tulla käymään makuuhuoneessamme?! Miksi on?” Inka huusi vihaisena.
”Ai! Hei! Sinä olet kai neiti Kajo?” Ingrid kysyi huolestuneena.
”Joo tosiaan Inka kun sinullakin on suhde toiseen mieheen miksei minullakin ole oikeus siihen?” Roni selitti.
”Ei minulla ole mitään suhdetta toisen kanssa! Odotan vain lastamme!” Inka kivahti.
”Sitä suuremmalla syyllä! Kuolet kuten äitini! Ingrid mehän kai vain adoptoimme lapsen?” Roni kysyi naiselta.
”Tottakai Roni!” Ingrid puhui Ronille niin siirappisella äänellä että Inka meinasi oksentaa.
"Roni, Roni rakas, kuka tämä on?" Peppi kuiskasi
"Ai niin unohdin esitellä hänet!" Roni säikähti.
"Roni, osaan esitellä itsekin itseni!" Ingrid nauroi.
"Tee se sitten!" Inkan silmissä salamoi.
"Olen Ingrid, Ingrid Tukiainen, Roni-kullan sihteeri ja tyttöystävä!" Ingrid hymyili ilkeästi.
"Ihme ettette ole vielä kihloissa!" Inka melkein itki.
"Emme me ole!" Roni puuttui keskusteluun.
"Vielä!" Ingrid kuiskasi Inkalle

Kun Inka seuraavana aamuna heräsi oli Roni juuri lähtenyt töihin Ingridiä tapaamaan.
"No niin, nyt pitää sitten vain pakata tärkeimmät tavarat ja lähteä pois Oasis Springsistä!" Inka päätti.
Inka pakkasi vain yöpuvun ja muut tärkeimmät pukunsa ja otti mukaansa 20000 simoleonia joilla ostaisi pienen vaatimattoman talon itselleen Willow Creekistä kaukana hänen oikeasta elämästään joka olisi hirveä niin kauan kuin Ingrid Tukiainen eli ja oli siinä.

Inkan tai niinkuin tyttö tulevaisuudessa tunnetaan Pepin, tarina on vasta alussa ja kuten arvata saattaa haluan kiittää kaikkia jotka tänne asti lukivat! Mutta nähdään seuraavassa postauksessa! Simshullu simeineen kiittää!

Suosittelen

PLP, #1

Hei! Olisi aika jatkaa Inkan tarinaa. Viimeksi Inka sai tietää odottavansa vanhan kotikylänsä Oasis Springsin tuoreen pormestarin Roni Hynys...